Kaivotietoa (www.ymparisto.fi)
Kaivoveden radon (Säteilyturvakeskus)


TALOUSVESI SUOMESSA

Kunnallistekninen vesi

Suurin osa Suomalaisista käyttää talousvetenään kunnallisteknistä vettä, joka puhdistetaan vesilaitoksilla pohja- tai pintavedestä. Vedenkäsittelymenetelmät vaihtelevat laitoskohtaisesti mutta pääpiirteittäin vesi esim. neutraloidaan ja siitä saostetaan hapetuksen ja kemikaalien avulla orgaaniset aineet, jotka suodatetaan pois, minkä jälkeen vesi desinfioidaan kloorauksella ja otsonoinnilla. Lopputuloksena kraanavetemme on juomakelpoista kaikkialla ja sen juominen ei aiheuta sairastumisriskiä. Kunnallisteknisien vesien ominaisuuksia heikentävät lähinnä kemikaalien lisäyksestä aiheutuvat makuhaitat ja vaaleat kalkkisaostumat saniteettikalusteissa. Kraanaveden laadun parantamiseen makuhaittojen osalta on saatavana pieniä juomavedensuodattimia. Kalkkiongelmien pienentämiseen on yksi vaihtoehto esim. putkistoon asennettava kalkinhajoittaja.

Kaivo- ja pintavedet

Suomessa on noin 500 000 yksityistä kaivoa, joista omakotitaloudet, mökit, maatilat ja vesiosuuskunnat pumppaavat talousveden käyttöönsä. Yleisimpiä kaivovesien laatua heikentäviä elementtejä ovat rauta, mangaani, happamuus ja humus ja viimeaikoina on alettu kiinnittämään enemmän huomiota myös korkeisiin nitraatti -, arseeni -, fluoridi – ja radonpitoisuuksiin. Myös järvivesien käyttö talousvetenä on yleistynyt paljon vapaa-ajanasunnoissa. Järvivesi voi olla hyvin varteenotettava vaihtoehto, jos vesi ei sisällä runsaasti humusta ja vedenottopaikalla ei ole leväongelmia.

Suomalaisiin on perinteisesti juurtunut syvälle mielikuva hyvälaatuisesta pohjavedestä. Suurin osa kesämökeistä rakennetaan kunnallistekniikan ulkopuolisille alueille, jolloin myös yleisimmät talousveden laatuongelmat voivat nousta usein yllätyksenäkin esiin. Mahdollisen vedenpuhdistuslaitteiston vaatima tilantarve olisikin hyvä huomioida niin omakotitalon kuin kesämökinkin suunnittelun yhteydessä. Omakotitaloissa on käytetty perinteisesti talousveden raudan, mangaanin ja humuksen poistoon ja happamuuden neutralointiin suodattimia, jotka on varustettu vastavirtahuuhtelulla. Niiden toimintaperiaate on yleensä se, että ensin epäpuhtaudet saostetaan suodattimen sisällä esim. joko ilman tai muun hapettavan tekijän avulla, jonka jälkeen saostuneet epäpuhtaudet suodatetaan erilaisiin suodatusmateriaalikerroksiin. Vastavirtahuuhtelun, joko automaattisen tai manuaalisen, tehtävänä on poistaa saostumat suodattimesta esim. kerran viikossa. Myös porakaivoissa esiintyvä radon voidaan poistaa raudan ja mangaanin poiston yhteydessä samalla suodattimella. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota laitteiston asennuspaikkaan. Radonista johtuen suodatinta ei saa asentaa esim. kodinhoitohuoneeseen tai muihin tiloihin, joissa asukkaiden säteilyaltistus voi lisääntyä.

Kun omakotitaloihin mitoitetaan suodattimia, on hyvä huomioida se, että laitteiston käyttöikä on kymmeniä vuosia. Suodattimen koko, laitteiston toimintaperiaate, käytetyt rakennemateriaalit ja erilaiset tekniset ratkaisut vaikuttavat siihen kuinka hyvin suodatin kestää esim. raakaveden laadun vaihtelua suodatustuloksen heikentymättä. Suodattimen hankintaa harkitsevan on hyvä perehtyä laitteiston toimintaperiaatteeseen, selvittää laitteiston vaatimat huoltotoimenpiteet, toiminnalle annettava takuu ja käyttökustannukset. Hankintahinnaltaan halvin vaihtoehto ei välttämättä ole vuosien saatossa edullisin.

Kesämökit ovat nykyään varustukseltaan ja vedenkulutukseltaan verrattavissa omakotitaloihin. Erona on se, että tekniset tilat ovat useimmiten pieniä ja suodattimen toimintaympäristö muutenkin erilainen. Mökillä ei olla päivittäin ympäri vuoden, jolloin esim. automaattinen vastavirtahuuhtelusuodatin ei välttämättä ole paras vaihtoehto, koska huuhteluvesi kuormittaa ”turhaan” jätevedenkäsittelyä. Mökkejä varten on kehitetty oma suodatinmallisto, joka ei tarvitse toimintaansa sähköä, vastavirtahuuhtelua tai muuta varsinaista huoltoa. Suodattimet ovat lämpöeristettyjä ja asennuspaikkana voi toimia vaikka saunan lauteiden alle jäävä tila. Suodatusmateriaaleina käytetään mm. hopeoituja aktiivihiiliä, joihin epäpuhtaudet absorboituvat suodattimen sisällä. Ainoa huoltotoimenpide on suodatusmateriaalitäytteen vaihto, yleensä noin 1 – 2 vuoden välein.

Puhdistuksen tarpeessa oleva vesi

Vedestä kannattaa aina teettää vesianalyysi ennen kuin vettä aletaan käyttää talousvetenä. Vesianalyysin perusteella voidaan lähteä suunnitelemaan sopivaa vedenkäsittelyratkaisua. Jos vesiastian päälle tulee öljymäinen sateenkaaren väreissä hohtava kalvo, on vedessä todennäköisesti rautaa. Rauta värjää veden myös ruskeaksi ja aiheuttaa ruskeita värjäytymiä esim. kaakeleihin. Jos vedessä on lisäksi mangaania, vesi voi tuoksua varsinkin suihkussa epämiellyttävälle. Hajuhaittoja aiheuttaa myös porakaivoissa rikkivety. Tällöin vesi tuoksuu keitetylle kananmunalle. Korkeat humus – ja orgaanisten aineiden määrät heikentävät veden laatua sekä väri – että hajuhaittojen muodossa. Hapan vesi voi värin ja hajun osalta vaikuttaa hyvälaatuiselta. Ensihavainnot syntyvät, kun esim. pesuhuoneen posliinit tai vaaleatukkaisten vedenkäyttäjien hiukset värjäytyvät vihreäksi. Hapan vesi syövyttää metalliputkia ja kupariputkista veteen liukeneva kupari aiheuttaa vihertäviä värjäytymiä.

Miksi vettä kannattaa puhdistaa?

– noin 70% ihmisen kehosta on vettä
– vesi on elintärkeä elementti ihmisen elintoiminnoille
– puhdas vesi ei aiheuta värjäytymiä saniteettikalusteisiin
– kun veden happamuus neutraloidaan riittävän korkealle tasolle myös putkistojen syöpyminen
lakkaa

Pohjavedet

Tiesitkö. että erilaiset ympäristön muutokset esim. metsänavohakkuu noin 0.5 km säteellä kaivostasi, voi muuttaa sen veden laadun jopa käyttökelvottomaksi, kohonneen rauta, mangaani- ja humuspitoisuuden vuoksi. Samalla myös pohjavesien pH voi laskea 5.0 – 6.5 alueelle, jolloin vesi on erittäin agressiivistä ja metalleja syövyttävää.

Syy yhteys tähän johtuu luontaisen suodatusjärjestelmän rikkoutumisesta, koska puusto käyttää hyödykseen oksiston ja juuriston kautta ulkopuolisia typpiyhdisteitä esim. ravinteinaan, samalla tasapainottaen juuristollaan maaperän happamuutta, jolloin maaperään puskurointikyky paranee estäen raudan, mangaanin, alumiinin ja humusaineiden liukenemisen pohjavesiin.
Samoin pohjavesiemme laatuun voivat vaikuttaa louhinta-, ojitus- ja maansiirtotyöt, jotka saattavat sekoittaa pohja- ja pintavesikanavat toisiinsa.